uusia tuulia huoneessani

En muista, milloin viimeksi olisin viihtynyt näin hyvin yksin huoneessani. Nyt riittää, kun käperryn sänkyyn kirja kainalossa. Päivän paras hetki on, kun himmennän valaistusta, kaivan muistivihon esiin ja kirjoitan.

Sopiva peti löytyi vihdoin Sotkasta. Ensin hain kunnon sänkyä, enkä runkopatjaa, mutta 120-senttinen oli yllättävän vaikea koko löytää. Ikeassa niiden valmistus oli lopetettu ja monissa muissa huonekalukaupoissa valikoima oli huono. Ei yksin 160-senttisellä sängyllä tee mitään. Siinähän melkein mahtuu nukkumaan kumminpäin haluaa.

Saatiin nyt raahailtua kaikki paikoilleen, asettelin Ikean tyynyjä ja etsin kaikki kynttilät varastoista. Onhan se hyvä, kun talven keskellä on jotain mistä iloita. Tein myös pitkästä aikaa inventaariota ja heitin paljon kaikkea turhaa pois. Tuntui hyvältä.

Tärkein pointti oli, että nyt huoneeni on minulle mieluisa ja tykkään oleskella yksikseni. Oma koti kullan kallis. Kohta tulee neljä vuotta täällä täyteen ja melkein itkettää, miten nopeasti aika menee. Tuntuu, kun oltaisiin muutettu ihan hetki sitten. Ei voi kun päivitellä.

"Home is where your story begins."